Kesä on nyt ohi, ennenkuin edes ehti alkaakaan. Kakkaa. Olisi voinut jatkua hetken pidempään, jotenkin ahdistavaa ajatella, että kohta on taas pitkä, kylmä ja inhottava talvi edessä.. Vaikkakin olen onnellinen, ettei helle piinaa!!! (kaksi kammottavaa asiaa joita en voi sietää ovat pakkanen ja helle... hyi!) Syksy on kyllä kaunista aikaa ja vaikkakin se joillekin tuo masennusta ja apatiaa niin minulle ei, kunhan vain ei se talven pirulainen pakkasineen tulisi ollenkaan!

Huomenna on toisen talon näyttö, jota jo onnessani tänään odottelin. Välittäjä oli mulle väärän päivän antanut, joten minun pitää vielä hillitä menohalujani yhden pitkän päivän! Se talo, mitä menemme nyt katsomaan, vaikuttaa lupaavalta, mutta en sitten tiedä mikä on totuus, näkee sitten kun on paikan päällä käynyt. Mutta tuska päästä pois täältä on ihan suunnaton! Kerrostaloasuminen tämän kaltaisella ghettoalueella ei ole ketään täysipäistä varten, jos et ole hullu tänne muuttaessa niin olet hullu täältä lähtiessä ja se on tasan paikkaansa pitävä väite! (mulla ei ollu mitää tällaisia virityksiä ja depressio-oireita ennen ku tänne muutin...)

Minä kaipaan sitä omaa aikaa ja rauhaa kovasti, en kestä sitä, että kaikkialla on ihmisiä. Yläpuolella, alhaalla, sivuilla.. Apua!! Ja ei siinä, jos täällä asuisi ihan normi ihmisiä, kun kaikkien pitää olla jollain tapaa ongelmaisia. Paitsi toinen seinänaapurini, jota en ole nähnyt ikinä vaikka asunut siinä jo 5 vuotta.. Ainakin. Se on hyvä naapuri :)..

Muuten tasaisen tappavan tylsää minun elämääni, ei mitään uutta mun pienen, kaukaisen aurinkoni alla. Joskus pitäisi repäistä ja keksiä jotain sisältöä elämään..